Kestävän liikkumisen asialla
(Havainnekuva Vantaan ratikasta)
”Sähköt sain sähköratikkaan, sähköt vain, en muuta tarvitsekaan…”
Vantaallakin voidaan fiilistellä suomirockin klassikkoa mukaillen kenties jo tällä vuosikymmenellä.
Häiriötön sähkönsaanti on, jos ei nyt ainoa, niin ainakin välttämätön edellytys ratikan luotettavalle ja turvalliselle liikennöinnille.
– Sähkö on erittäin isossa roolissa tämänkaltaisessa hankkeessa. Vaunut eivät liiku, jos sähköä ei ole, lausahtaa suunnittelupäällikkö Sauli Hakkarainen Vantaan kaupungilta.
Radan varrelle rakennetaan Vantaalla 13 sähkönsyöttöasemaa, joista virtaa siirretään raitiovaunujen ajolankoihin. Niiden lisäksi rakennetaan kytkinasema Tikkurilaan tehtävän tunnelin sähkönsyötön varmistamiseksi sekä yksi syöttöasema Vaaralan varikkoa varten. Neljästoista vaunujen syöttöasema sijoittuu Helsingin puolelle, missä on raitiotien toinen pää.
Ratikan sähkönjakelujärjestelmän rakentaminen on Vantaan Energia Sähköverkkojen historian suurin yksittäinen verkonrakennusprojekti. Se pitää sisällään sekä olemassa olevan verkon siirtoa että uuden verkon rakentamista.
– Nykyinen jakeluverkko kaapeleineen, muuntamoineen ja jakokaappeineen pitää siirtää turvaan ratikan reitiltä, ettei se jää radan rakennustöiden jalkoihin. Niillä rataosuuksilla, missä meillä ei ole jakeluverkkoa entuudestaan, on rakennettava kaikki alusta lähtien, selvittää Vantaan Energia Sähköverkkojen suunnittelupäällikkö Mikko Tella.
Siirtojen osuudeksi on arvioitu noin 65 prosenttia, loput 35 prosenttia on uudisrakentamista. Osa vanhasta jakeluverkosta saneerataan siirron yhteydessä, mikä tuo verkolle lisää käyttöikää ja käyttövarmuutta.
Radan pituus on 19 kilometriä, mutta sähkökaapelia tarvitaan nelinkertainen määrä. Kokonaispituudeltaan 75 kilometrin sähkönjakeluverkosta 40 kilometriä on pienjänniteverkkoa ja 35 kilometriä keskijänniteverkkoa. Reitille rakennetaan yhdeksän muuntamoa ja 115 jakokaappia. Uusia pienjänniteliittymiä tulee arviolta 200 kappaletta.
Muuntamoihin virtaa kuljettavat keskijännitekaapelit muodostavat renkaan, jolloin muuntamoille voidaan syöttää sähköä kahdesta eri suunnasta. Tämä turvaa sähkönsaannin jatkumisen, vaikka verkolla olisi vika. Samalla periaatteella huolehditaan syöttöasemien toimintavarmuudesta. Yhden aseman putoaminen pois pelistä ei ratikkaa pysäytä. Lisäksi Tikkurilan raitiotietunnelin sähkönsyöttö on kahdennettu eri sähköasemien perään, jolloin sähkönsyöttö on turvattu laajemmissakin häiriötilanteissa, eikä erillistä varavoimaa tarvita.
Ratikan sähkönjakeluverkon rakentamisen rinnalla tehdään varausputkituksia radan varrelle tulevaisuudessa nousevia uusia asuin- ja yritysalueita varten.
– Sähköverkon siirroilla ja saneeraamisella sekä uuden verkon rakentamisella turvataan tulevaa kaupunkikehitystä, uusien asukkaiden ja työpaikkojen sähkönsaantia, Hakkarainen pohtii.
Yhteistyössä eteenpäin
Ratikan suunnitteluvaihe päättyi maaliskuun lopussa. Syyskuussa valittiin Vantaan kaupunkitilalautakunnassa allianssien palveluntuottajat. Kaupunginvaltuustossa näytettiin ratikalle vihreää valoa toukokuussa 2023 ja valtion rahoitusosuudelle syyskuussa 2024.
Kaupunki on Hakkaraisen mukaan tehnyt suunnitteluvaiheesta lähtien tiivistä yhteistyötä paitsi Vantaan Energia Sähköverkkojen, myös Vantaan Energian kaukolämpöpuolen sekä teleoperaattoreiden ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kanssa.
– Kaikki raitiotien alle jäävät pituussuuntaiset johdot joudutaan siirtämään pois ratikan tieltä. Sen vuoksi on ollut todella tärkeää päästä hyvään yhteistyöhön jo aikaisessa vaiheessa.
Ratikka on kuitenkin vain väline, ei itseisarvo.
– Isommat tavoitteet liittyvät radan ympärille muodostuvaan helminauhakaupunkiin, joka on meillekin vielä tuntematon, sanoo kaupungininsinööri Henry Westlin Vantaan kaupungilta.
– Pitäisi olla kristallipallo, josta näkisi, mitä kaikkea ratikkareitin varrelle vielä tarvitaan, Vantaan Energia Sähköverkkojen Tella hymyilee.
Ratikkakaupunki Vantaa
Sähköllä kulkeva ratikka on päästötön joukkoliikennemuoto. Kestävän liikkumisen edellytyksiä vahvistetaan rakentamalla radan varteen uusia jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä pyöräpysäköintipaikkoja.
– Tavoittelemme tiiviimpää kaupunkirakennetta ja autottoman elämäntavan mahdollistamista, Henry Westlin visioi.
Rakentamisen aikaisia päästöjä ei käy kiistäminen, mutta niitä pyritään pienentämään hyvällä suunnittelulla, biopolttoaineiden ja sähkötyökoneiden käytöllä sekä materiaalivalinnoilla.
Ratikan liikennöinnin on määrä alkaa vuonna 2029. Kaikessa kunnianhimoisuudessaan se on vain eräänlainen välitavoite.
– Viimeistään sitten, kun ratikka kulkee, pääsevät tulevat maankäyttöhankkeet etenemään toden teolla. Niissä yhteistyö Vantaan Energia Sähköverkkojen kanssa jatkuu tiiviinä. Tavoitteenamme on rakentaa yhdessä maanalaista infraa kaupunkia palvellen ja mahdollisimman vähän häiriötä kaupunkilaisille tuottaen, Sauli Hakkarainen tiivistää.
– Haluamme aina osallistua maankäytön suunnitteluun hyvissä ajoin. Kun kaikki toimijat ovat mukana suunnittelussa ja rakentamisessa, ei samaa katua tarvitse kaivaa auki vuoden välein, Mikko Tella konkretisoi.
Lue lisää Vantaan ratikasta.